Naar inhoud springen

aa-ekele

Van Wiktionary

Kirchröadsj

[bewirk]

Wirkwoad

[bewirk]

Oesspjroach

[bewirk]
  • IPA: /ˈaː.ˌʔeː.kə.lə/

Lemma

[bewirk]

aa-ekele

  1. (transitief) doeë walge.
Zagswies
  • dat Èse ekelt miech aa.
Samestèlling

Infléktie

[bewirk]
iech doe heë/zie/'t vier uur zie deilwoad
radikaal liaison radikaal liaison radikaal liaison radikaal liaison radikaal liaison radikaal liaison radikaal liaison
präsens ekel aa ekels aa ekelt aa ekele aa ekelen aa ekelt aa ekele aa ekelen aa aa-ekelend
aa-ekelens
präteritum I ekelet aa ekelets aa ekelet aa ekelete aa ekeleten aa ekelet aa ekelete aa ekeleten aa aaje-ekeld
präteritum II
kónjunktief ekel aa ekels aa ekelt aa ekele aa ekelen aa ekelt aa ekele aa ekelen aa
imperatief ekel aa ekele-v'r aa ekelt aa
substantivering infinitief jeróndief I jeróndief II supien partitsiep
radikaal liaison radikaal liaison radikaal liaison radikaal liaison radikaal liaison
aa-ekele aa-ekelen aaje-ekel aa-ekele aa-ekelen aa-ekelentäre aa-ekelentären aaje-ekele aaje-ekelen

In anger spröach

[bewirk]

Zelfsjtendieg naamwoad

[bewirk]

Oesspjroach

[bewirk]
  • IPA: /ˈaː.ˌʔeː.kə.lə/

Lemma

[bewirk]

aa-ekele ó

  1. (jeróndief) jeróndief II va aa-ekele.

Infléktie

[bewirk]
stam inkelvaad stam mieëvaad diminutief inkelvaad diminutief mieëvaad
nominatief aa-ekele
genitief aa-ekeles
locatief aa-ekeles
datief aa-ekele
accusatief aa-ekele